Riistanhoitoa

Myrskyn katkoma haapa saapi toimia telineenä heinille ja pajukerpuille. Uskon että haapa itsessään kelpaa jäniksille aika hyvin.

...ja eikun lisää heinää.

Alkais olemaan valmis. Ei muuta kuin jousi kouraan ja passitorniin kyttäämään.

Ylimääräiset fasaanikukot siirrettiin ulkoruokintaan.

Kohti vapautta. Heti alkujaan kaksi kukkoa lenti metsään...saapa nähdä ovatko jo huomenna koputtelemassa tarhan ovea.

Seuranmestaruuskisat

Marraskuun puolessavälin pidettiin meidän jousiseuran mestaruuskisat. Itseltä meinasi ihan unohtua mutta onneksi kaveri soitti aamulla ja muistutti. Noin 10 aikaan aamulla kokoonnuttiin seuran maastoradalla ja jaettiin porukka ryhmiin. Sitten jouset kantoon ja kiertämään rataa. Tänävuonna ampumarasteja oli noin 30 kpl liikkuvasta maalista lähtien. Eka ampumapaikalla hoksasin, että tähtäimet ei ollu aivan kohillaan. Nuoli sujahti ohitte alta kymmenessä metrissä olevaa 3D eläintä. Ei muutakuin tähtäimiä ruuvaamaan ja kohti toista rastia. Nyt oli vuorossa peurakoe, jossa piti ampua 90 sekunnin aikana kolme nuolta ruokalautasen kokoiselle läntille. Ensimmäinen nuoli matkaan ja noin kymmenen senttiä ohi....se oli siinä, jälleen nolla pistettä kun kaikki nuolet ois pitäny osua tauluun. Loput nuolet saikin sitten ampua rauhassa, välillä tähtäimiä säätäen,että sais kohilleen. Loput rastit menikin ihan mukavasti kun alkoi osumaan.

Majava tähtäimessä

Hirvihän se siinä. Kuusikon seassa näyttää kauempaa katsottuna ihan aidolta.

Sinnikäs metso kun vielä seisoo vaikka nuolia on rinta täynnä.

Peurahan se siellä makoilee

Yksi haasteellisimmista maaleista. Ammunta tapahtui polviltaan noin 5 metrin päässä puusta.

Ständillä tähtäimessä peura

Eines tauko, että jaksaa vielä ampua

Kaiken kaikkiaan kisa meni omalta kohalta ihan hyvin, taljaluokan toinen sija. Todella mukava päivä ja näkipähän kavereita pitkästä aikaa.