Ohiampumisia taas!

Niimpä se taas viikonloppu vierähti lintuja pyytäessä. Ei oikein taho sihti olla kohillaan, kun pääsin jousella kohtuu hollilta ampuun teertä. Matkaa vajo 30 metriä puun latvaan ja harmittavasti rintapuolelta ohitte...nooh näitä tulee mutta oishan se astetta mukavampi osua kuin ampua ohi. Kuullostaahan noita ohiampumisia tulevan haulikollakin joten ei hätiä :)

Tuli tuossa viimeviikolla hommattua Vilillä GPS ja sitä pääsin testaileen samalla. On se vaan mukava kun näkee missä koira luuraa ja minkälaista lenkkia se tekee. Harmittavasti linnut ei ollu taaskaan yhteistyöhaluisia ja sunnuntaina olikin niin armoton myräkkä, ettei hommasta oikein tullu mittään. Kelitkin näyttäs paranevan pikkuhiljaa joten eiköhän se tästä.

Ohiampumista ja koirankoulutusta

Viikonloppuna ois ollut mahdollisuus saada teeri tai kaksi jousella mutta tuli pummeja oikein urakalla. Lauantaina pääsin ampumaan pellossa olevia teeriä kahteen otteeseen. Jo ensimmäinen laukauksen jälkeen ois pitäny hoksata ettei tähtäin ollut oikein kohillaan. Laukaus noin 30 metristä ja reippaasti alle. Linnut siirtyivät pikkasen etäämmälle ja ajattelin kokeilla uudestaan. Jälleen samalla tavalla nuoli jäi reippaasti alle. Siihen loppuivat tilanteet joten lähdin kotia testaamaan jousta.
Kohdistusammunnan suoritin noin 20 metrin matkalta. Ensimmäinen nuoli tauluun ja hups, noin 20 cm alle. Ei muutakuin tähtäimen säätö ja uusi nuoli matkaan. Toinen nuoli osuikin jo juuri minne pitikin. Sunnuntaina ei lintutilanteita ollutkaan joten seuraavana viikonloppuna sitten uudestaan. Jousen pitäis olla nyt kohillaan joten loppu on kiinni miehestä :)

Vilin kanssa tuli kuljettua viikonloppuna jahtaamassa lintuja. Mukavasti on koira kehittyny metsätyöskentelyssä ottaen huomioon, että viikonpäivät asustelee kaupungissa. Lintuja löytyi mutta olivat hieman arkoja jäämään haukuttavaksi. Pikkasen pitäisi Vilillä kulkea vielä kauempana, jottei linnut saisi miehestä vihiä. Kaikki aikanaan ja eihän sitä tiedä vaikka loppukaudesta vielä haukun sais.

Jousihommia ja koirankoulutusta.

Viime viikonloppuna pääsin aloittamaan kanalinnustuskauden. Jousella tuli aamuisin käytyä kyttäilemässä molempina päivinä mutta laihoin lopputuloksin. Yksi tilanne siunautui jouselle kun pääsin kokeilemaan metsoa mutta nuolen pirulainen meni ohitte... nooh, jospa sitten ensikerralla sihti on kohillaan.
Viikonloppuna alkoi Vilillä ensimmäinen jahtisyksy. Hienosti Vili löysi linnut mutta eivät oikein päästäneet haukkumaan. Parina iltana harjoiteltiin fasaanilla ja molemmilla kerroilla pääsin ampumaan haukusta fasun alas. Jospa siitä tuli koiralle lisää intoa  jahtitouhuihin, sen aika näyttää.

-Jouni

Jahtikausi viimein avattu!

Niin se vain vuosi taas vierähti ja päästiin nauttimaan sorsanmetsästyksen aloituksesta. Tämä vuosi poikkesi hieman, sillä mukana oli ruutipyssyn sijasta jousi mukana. Oli hieman haastavaa saada ammuntatilanteita jousen kanssa, kun ympäriltä kuului pauke... eivät tahtonu ihan helpolla laskea kuville. Nooh, ei se saalis ollutkaan niin tärkeä vaan se fiilinki. Toki mietteissä oli, että jos edes kerran pääsis sorsaa kokeilemaan jousella niin olisin tyytyväinen. Alku ei näyttäny kovin lupaavalta mutta alkuillasta siunautui tilanne, kun telkkä ilmestyi yhteen lampeen sukeltelemaan. Liekkö ollut haavakko, kun ei lähtenyt lentoon. Nokitin nuolen ja lähdin kyttäämään. Seurasin rannalla kun telkkä sukelteli lammessa, jättäen veden pintaan vanan. Lintu nousi pintaan ja rupesin virittään jousta mutta olin liian hidas. Telkkä sukelsi jälleen ja nyt päätin olla hieman fiksumpi. Viritin jousen jo valmiiksi ja seurasin jälleen pinnassa menevää vesivanaa. Vihdoin telkkä nousi pintaan, nopea tähtäys ja keppi matkaan.  Kuului läpsähdys ja telkkä pyörähti selälleen... jep jep, siinä se oli, ensimmäinen vesilintu jousella. Päivän toive toteutui ja fiilinki oli kohillaan. Nostatti taas mukavasti itseluottamusta tähän jousimetsästykseen... on se vaan mukavaa!  Seuraavaksi varmaan tuleekin kyttäiltyä kanalintuja jousella mutta se sitten kolmenviikon päästä.

Ensimmäinen jousella saatu veslintu...Telekkä :)

 

 -Jouni

Sisarusten tapaaminen

Vilin kanssa on tullut tapailtua paljon koiria puistossa mutta nyt oli taas sauma päästä moikkaamaan siskoa. Oli todella mukava päästä näkemään ja vertailemaan sisarusten kehittymistä ja vaihtamaan kuulumisia omistajan kanssa. Samanlaiset kiinnostuksen kohteet tuntui molemmilla koirilla olevan...kepit, raakaluut ja marjat :)

Vili ja Heta

Sitten otettii hieman lämpöä

ja lepoa

Juoksureissun jälkeen nautittiin yhdessä hieman murkinaa

Syksyä odotellessa

Jokavuotinen lohenpyyntireissu Norjaan on takanapäin. Saaliiksi hienoja muistoja ja tuli sieltä jokunen kalakin.

                          Väsytys meneillään...saa nähä kumpi väsyy ensin, kala vai kalastaja

        Onneksi kalalta loppui kunto ensin

Pääsin pyrstöttään kaverin kalan...painoa tais olla n. 9kg

Parinviikon aikana tämä tais olla niitä harvoja päiviä, kun aurinkopaistoi...ainakin hetken.

Kohtuu marjapaikka. Harmi ettei Norjasta saa tuoda hillaa suomeen.

Reissun toiseksi suurin kala 7,5kg

On se vaan hauskaa!

Kesäterveiset!

                                                 "Pojasta" on kasvanu jo iso rotjake.

Ensimmäiseen näyttelyyn on ilmoittauduttu joka on Elokuun alussa Iisalmessa. Jospa Vili osaa sielläkin poseerata yhtä komeasti, kuin juhannuksena.

Noutohommissa oli selvä työnjako...Nipsu haki vedestä ja Vili hoiti loput :)