Hanhestusta ruotsissa

Viime viikonloppuna suunnattiin auton keula kohti etelä-ruotsia ja tarkemmin Vadstenan hanhirikkaille maille. Tuolla paikassa hanhia on hieman eri tavalla kuin täällä koto suomessa.  Paikka sijaitsee Vätternin ja Tåkerin ( yksi  pohjois Euroopan arvokkaimmista lintujärvistä) välissä. Sää oli vaihteleva koko reissun ajan mutta ei paljon vesisade haitannut kun ilmassa pörräsi tuhansia hanhia. Ensimmäinen ja toinen päivä ei mennyt ihan putkeen kun hanhet tykkäsivät kulkea eri pelloilla kuin missä me olimme. Oli ollut kuulemma erikoinen syksy, koska hanhet olivat vaihtaneet melkein joka päivä eri pellolle. Lisäksi valkoposki ja metsähanhen metsästys oli loppunut päivää ennen kuin me saavuttiin paikalle joten tarkkana sai olla.  Viimeisenä päivänä kumminkin natsasi ja päästiin kavereiden kanssa puottaan muutamat hanhet.

Kuvien ja maattavien piilokojujen asettelua

Kuvat ja miehet valmiina

Kyllä siihen kelpaa hanhien laskeutua

Komeita merihanhia rupes tipahteleen

Liekkö lisää tulossa?

Mukava saalis

 Tulossa myöhemmin hieman videon pätkää aamulennosta kunhan kaveri saa lähetettyä. Lisäillään sitten tänne. Pakko se on palata Vadstenaan taas ensi vuonna, oli se vaan niin mukavaa.


-Jouni

Kanalinnustus loppui

Niin se vain kanalinnustuskausi hurahti ohi ja ollaan taas kokemuksia rikkaampia. Jouselle siunaantui noin puolenkymmentä tilannetta, joista onnistuin hyödyntämään yhden. Pitää vissiin alkaa treenaamaan enemmän, että sais osumaprosentin paremmaksi. Omaa laiskuutta ettei oo jaksanu harjoitella tarpeeksi. Toki se ainokainen saalis jonka sain oli metso, joten ei harmita yhtään vaikkei muuta tullutkaan.

Ainoa kanalintu jousella tänävuonna. Nuolen eteen eksynyt poikametso.

 

 

 

19. -20.10.2013 suoritettiin kanalinnunpyyntiä neljän jousimiehen voimin. Riistaa näkyi ja saatiin paljon raitista ilmaa mutta saalis jäi köyhäksi. Kelit ei olleet parhaimmasta päästä kun ensimmäisenä pävänä tuli lunta aivan vaakassa ja toinen päivä meni kovan tuulen merkeissä. Omalle kohdalle sattui yksi tilanne kun jänis tuli metsästä pellolle ja pysähtyi noin 10 metrin päähän. Hyvähän siihen oli pysähtyä kun ampujalla ei ollut nuolta paikalla ja saatikka laukaisulaitetta kädessä. Jospa me jänön kanssa tavataan vielä niin lupaan olla hieman valmiimpi. Heikkoa saalista korvasi erinomainen seura ja maittava ruoka, kiitos kavereille reissusta.

Kausi kumminkin jatkuu vielä ja on aika keskittyä jäniksien ja kauriiden metsästykseen...saapa nähdä miten äijän käy.




-Jouni

Ohiampumisia taas!

Niimpä se taas viikonloppu vierähti lintuja pyytäessä. Ei oikein taho sihti olla kohillaan, kun pääsin jousella kohtuu hollilta ampuun teertä. Matkaa vajo 30 metriä puun latvaan ja harmittavasti rintapuolelta ohitte...nooh näitä tulee mutta oishan se astetta mukavampi osua kuin ampua ohi. Kuullostaahan noita ohiampumisia tulevan haulikollakin joten ei hätiä :)

Tuli tuossa viimeviikolla hommattua Vilillä GPS ja sitä pääsin testaileen samalla. On se vaan mukava kun näkee missä koira luuraa ja minkälaista lenkkia se tekee. Harmittavasti linnut ei ollu taaskaan yhteistyöhaluisia ja sunnuntaina olikin niin armoton myräkkä, ettei hommasta oikein tullu mittään. Kelitkin näyttäs paranevan pikkuhiljaa joten eiköhän se tästä.

Ohiampumista ja koirankoulutusta

Viikonloppuna ois ollut mahdollisuus saada teeri tai kaksi jousella mutta tuli pummeja oikein urakalla. Lauantaina pääsin ampumaan pellossa olevia teeriä kahteen otteeseen. Jo ensimmäinen laukauksen jälkeen ois pitäny hoksata ettei tähtäin ollut oikein kohillaan. Laukaus noin 30 metristä ja reippaasti alle. Linnut siirtyivät pikkasen etäämmälle ja ajattelin kokeilla uudestaan. Jälleen samalla tavalla nuoli jäi reippaasti alle. Siihen loppuivat tilanteet joten lähdin kotia testaamaan jousta.
Kohdistusammunnan suoritin noin 20 metrin matkalta. Ensimmäinen nuoli tauluun ja hups, noin 20 cm alle. Ei muutakuin tähtäimen säätö ja uusi nuoli matkaan. Toinen nuoli osuikin jo juuri minne pitikin. Sunnuntaina ei lintutilanteita ollutkaan joten seuraavana viikonloppuna sitten uudestaan. Jousen pitäis olla nyt kohillaan joten loppu on kiinni miehestä :)

Vilin kanssa tuli kuljettua viikonloppuna jahtaamassa lintuja. Mukavasti on koira kehittyny metsätyöskentelyssä ottaen huomioon, että viikonpäivät asustelee kaupungissa. Lintuja löytyi mutta olivat hieman arkoja jäämään haukuttavaksi. Pikkasen pitäisi Vilillä kulkea vielä kauempana, jottei linnut saisi miehestä vihiä. Kaikki aikanaan ja eihän sitä tiedä vaikka loppukaudesta vielä haukun sais.

Jousihommia ja koirankoulutusta.

Viime viikonloppuna pääsin aloittamaan kanalinnustuskauden. Jousella tuli aamuisin käytyä kyttäilemässä molempina päivinä mutta laihoin lopputuloksin. Yksi tilanne siunautui jouselle kun pääsin kokeilemaan metsoa mutta nuolen pirulainen meni ohitte... nooh, jospa sitten ensikerralla sihti on kohillaan.
Viikonloppuna alkoi Vilillä ensimmäinen jahtisyksy. Hienosti Vili löysi linnut mutta eivät oikein päästäneet haukkumaan. Parina iltana harjoiteltiin fasaanilla ja molemmilla kerroilla pääsin ampumaan haukusta fasun alas. Jospa siitä tuli koiralle lisää intoa  jahtitouhuihin, sen aika näyttää.

-Jouni

Jahtikausi viimein avattu!

Niin se vain vuosi taas vierähti ja päästiin nauttimaan sorsanmetsästyksen aloituksesta. Tämä vuosi poikkesi hieman, sillä mukana oli ruutipyssyn sijasta jousi mukana. Oli hieman haastavaa saada ammuntatilanteita jousen kanssa, kun ympäriltä kuului pauke... eivät tahtonu ihan helpolla laskea kuville. Nooh, ei se saalis ollutkaan niin tärkeä vaan se fiilinki. Toki mietteissä oli, että jos edes kerran pääsis sorsaa kokeilemaan jousella niin olisin tyytyväinen. Alku ei näyttäny kovin lupaavalta mutta alkuillasta siunautui tilanne, kun telkkä ilmestyi yhteen lampeen sukeltelemaan. Liekkö ollut haavakko, kun ei lähtenyt lentoon. Nokitin nuolen ja lähdin kyttäämään. Seurasin rannalla kun telkkä sukelteli lammessa, jättäen veden pintaan vanan. Lintu nousi pintaan ja rupesin virittään jousta mutta olin liian hidas. Telkkä sukelsi jälleen ja nyt päätin olla hieman fiksumpi. Viritin jousen jo valmiiksi ja seurasin jälleen pinnassa menevää vesivanaa. Vihdoin telkkä nousi pintaan, nopea tähtäys ja keppi matkaan.  Kuului läpsähdys ja telkkä pyörähti selälleen... jep jep, siinä se oli, ensimmäinen vesilintu jousella. Päivän toive toteutui ja fiilinki oli kohillaan. Nostatti taas mukavasti itseluottamusta tähän jousimetsästykseen... on se vaan mukavaa!  Seuraavaksi varmaan tuleekin kyttäiltyä kanalintuja jousella mutta se sitten kolmenviikon päästä.

Ensimmäinen jousella saatu veslintu...Telekkä :)

 

 -Jouni

Sisarusten tapaaminen

Vilin kanssa on tullut tapailtua paljon koiria puistossa mutta nyt oli taas sauma päästä moikkaamaan siskoa. Oli todella mukava päästä näkemään ja vertailemaan sisarusten kehittymistä ja vaihtamaan kuulumisia omistajan kanssa. Samanlaiset kiinnostuksen kohteet tuntui molemmilla koirilla olevan...kepit, raakaluut ja marjat :)

Vili ja Heta

Sitten otettii hieman lämpöä

ja lepoa

Juoksureissun jälkeen nautittiin yhdessä hieman murkinaa